Jotkut huutavat nurkan takaa, toiset marssivat selkä suorassa sinne missä asioista päätetään. Soinilainen Iiro Takala kuuluu niihin jotka haluavat äänensä kuuluviin.

Iiro perheyrityksensä Oivaraudan edustalla Soinissa

Vaikka ikää on vasta hieman alle 25, Iiron mielipiteet ja ajatukset otetaan ihan tosissaan.
Usein luullaan että nuoria ei kuunnella, eikä heidän mielipiteistään olla kiinnostuneita. Useimmin tämä olettamus on väärä. Lähinnä nuoria haluttaisiin kuulla enemmän, sillä yleensä nuorten äänestä on pulaa. Tämän huomasi myös Soinin rautakauppa Oivaraudassa työskentelevä Iiro, jota houkuteltiin vaikuttamaan kuusiokuntien kehittämiseen.

- Eräs asiakas ehdotti kerran että lähtisin mukaan vaikuttamaan kuusiokuntien alueeseen LEADER-ryhmän kautta. Silloin asia tuntui kaukaiselta, mutta lupasin laittaa ajatuksen korvan taakse. Myöhemmin Esa Ahopelto, joka kuuluu Kuudestaan ry:n hallitukseen, houkutteli minua mukaan toimintaan, sillä asioihin haluttiin saada nuortenkin näkemystä.

Houkuttelut tuottivat tulosta ja keväällä 2011 Iirosta tulikin Kuudestaan ry:n hallituksen jäsen.

Kerro, sinua halutaan kuulla

Useimpia nuoria ei juuri kiinnosta vaikuttaminen oman alueensa asioihin, tai asioihin osallistumisesta ei koeta olevan mitään hyötyä. Kukaan ei tule kuuntelemaan nuorten mielipiteitä heidän luokseen, vaan nuorten on osallistuttava itse.

- Ehkä ongelma on siinäkin ettei monetkaan nuoret luota ja usko riittävästi itseensä. Kotoa käsin on helppo huudella päätöksentekijöille. Ehkä meidän ikäluokka onkin saanut kaiken liian helposti, eikä ole edes ollut tarvetta yrittää vaikuttaa asioihin, Iiro arvelee.

24-vuotias Iiro kokee, että hän saa äänensä ja mielipiteensä kuuluviin hyvin. Vaikutusmahdollisuudetkin ovat erinomaiset, vaikka usein nuoret pelkäävät tulevansa aliarvioiduiksi mielipiteineen.

- Nuorilla olisi paljon vaikutusvaltaa jos he vaan käyttäisivät sitä. Hallitustyöskentelyssä olen huomannut että sanomisiani kuunnellaan ehkä vielä tarkemmin kuin suuren ikäluokan edustajan. Olen kasvanut toisenlaisessa maailmassa kuin he ja siksi näkökulmani ja perspektiivini moneen asiaan on erilainen kuin vanhemmalla ikäluokalla.

Uuden polven kauppias

Iiro työskentelee Soinissa oman perheensä yrityksessä, Oivaraudassa. Oivaraudan on perustanut Iiron isoisoisä vuonna 1928, joten Iiro on kauppias jo neljännessä polvessa.

- Kauppiaan ura oli täysin luonnollinen valinta sillä ala on aina tuntunut omalta. Siksi opiskelinkin kaupan alaa ja valmistuin jouluna 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden linjalta.

Tulevaisuutta varten Iiro onkin jo rakennellut suunnitelmia Oivaraudan suhteen. Kaupan tarkoitus olisi laajentaa toimintaansa useammallekin paikkakunnalle. Tällä hetkellä Oivarauta palvelee asiakkaitaan myös nettirautakauppana.

Erkki Laukkola hieromassa kauppaa Iiron kanssa

Tukea nuorillekin

Moni nuori voisi saada LEADER-ryhmiltä tukea vaikkapa yritystoiminnan aloittamiseen. Monet omasta yrityksestä haaveilevat eivät ole koskaan kuulleetkaan LEADERin tarjoamista mahdollisuuksista, jotka monessa tapauksessa ovat haaveiden ponnahduslauta.

Tulevaisuuden uhkana on että maaseutu menettää palveluita suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Maaseutu tarvitsee tulevaisuudessakin palveluita ja niiden tuottajia, yrittäjiä jotka haluavat kehittää kotiseutuaan.

- Tulevaisuudessa maaseudun tulisi tarjota työmahdollisuuksia korkeastikin koulutetuille. Nythän tilanne on se että korkeammin koulutetuille ei ole maaseudulla töitä. Maaseudulla voitaisiin hyödyntää vaikkapa luonnon tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi tuulivoimaa. Se toisi mukanaan trendikästäkin uutta teknologiaa, joka puolestaan voisi houkutella alueelle uusia yrityksiä ja tuoda uusia työpaikkoja, Iiro suunnittelee.

Nuorena vitsa väännettävä

Monet nuoret näkevät EU:n mustana aukkona, asiana jota on vaikea edes ymmärtää. Hallituspaikan myötä se on Iiron osalta kadottanut mystisyytensä.

- Olen aitiopaikalla näkemässä miten EU:sta hyödytään. Näen ihan konkreettisesti minkälaisia etuuksia ja mahdollisuuksia kuusikuntien alue siitä saa.

Iiro on ollut tyytyväinen ratkaisuunsa lähteä mukaan LEADER-ryhmän toimintaan. Hallituspaikan kautta on päässyt tutustumaan uusiin ihmisiin, oman seudun vaikuttajiin. Verkostoituminen eri aloilla toimiviin ihmisiin tarjoaa aina uusia mahdollisuuksia, myös tulevaisuutta ajatellen.

Mikä olisikaan parempaa kuin kertoa mitä haluaa tehdä ja harrastaa omilla kotinurkilla. Sen toteuttamiseen tarvitaan rahaa, jota nuorille on tarjonnut Nuoret luovat -hankkeen myötä Liiveri.

Hankkeen tavoitteena on edistää nuorten itsensä ideoimia ja toteuttamia kulttuuriharrastuksia rahoittamalla niitä. Kaiken kaikkiaan nuoret luovat -hankkeen puitteissa nuorten toiveita toteutetaan yhdellätoista eri taholla.  Muun muassa teatterin ja musiikin harrastusmahdollisuuksiin on panostettu nuorten omien toiveiden pohjalta.  Yksi taho on voinut saada rahaa 1000 eurosta aina 10 000 euroon.

Juha Alanko, Antti Mäenpää, Maija Kyntäjä ja Jaakko Ritari katselevat kuvassa iPadilta myyntipäällikkö Joni Puiraksen tarjoamia soittimia.

Musiikkia ja oleilua
Kolme vuotta sitten Seinäjoen Ylistarossa rakennettiin kylätalo. Talo on ollut valmistumisestaan saakka ahkerassa käytössä ja siellä onkin järjestetty useampi sata tapahtumaa. Yksi ryhmä ei ole vielä saanut talosta kaikkia tehoja irti, nimittäin nuoret.

- Kylätaloon hankitaan soittimia ja oleskeluryhmä nuorisoa varten. Haluamme tarjota omalla kylällä nuorison kokoontumispaikan ja mahdollisuuden harrastaa, sanoo Mervi Mäenpää Asemanseudun kehittämisyhdistyksestä.

Nuoret ovat itse saaneet pohtia mitä he haluaisivat saada kylätaloon. Ylistaron yläkoulun opo keräsi kaikki asemanseudun kylän nuoret yhteen miettimään miten he hyötyisivät kylätalosta ja mitä he toivoisivat siellä voivansa tehdä.

Bändikamat kylään
Kylätalolle hankitaan mikrofoni, sähköpiano, sähkörummut, akustinen ja sähkökitara, sähköbasso ja tietenkin tarvittavat vahvistimet ja piuhat. Tarjoukset soittimista on jo pyydetty ja lopullinen valinta tehdään musiikkiliikkeissä yhdessä nuorten kanssa.

- Tarkoitus on järjestää musiikista kiinnostuneille nuorille myös musiikinopetusta kylätalolle. Opettajia on etsitty jo.

Treenipaikka ja välineet on, enää puuttuvat bändit. Nyt on tuhannen taalan paikka pistää oma bändi pystyyn!

DJ SAL

Miksaa ja skrätsää

Rytmi-instituutti aikoo hankkia DJ laitteita. Seinäjoella on jo oma DJ porukka jonka kanssa laitteiden hankinnasta on haaveiltu jo pitkään.

- Yksinkertaisimmillaan DJ soittaa kappaleita peräkkäin, vaikeimmillaan luo omia kappaleita jo olemassa olevista kappaleista, kertoo Suoku Siren rytmi-instituutista.

DJ porukan lisäksi on paljon myös niitä jotka olisivat kiinnostuneita kokeilemaan DJ:nä olemista. Tällä hetkellä mikään taho ei tarjoa mahdollisuutta harjoitella DJ laitteiden käyttöä. Ainoa vaihtoehto tähän saakka on ollut omien laitteiden hankinta.

Uusi aika, vanha juttu

Aikaisemmin DJ harrastus on ollut joko itse opittua, tai kaverin kautta opittua. DJ laitteiden hankinnan myötä täysin kokemattomillakin on mahdollisuus kokeilla uutta musiikkiharrastusta ilman omia sijoituksia. Jo olemassa oleva DJ porukka voisi opastaa tutustujia lajin saloihin.

- DJ sinänsä on jo vanha juttu, mutta digitalisoitumisen myötä tämänkaltaisten uusien digisoittimien käyttö on lisääntynyt. DJ laitteissa digitaalinen vinyylisoitin on kuin hiiri jolla hallitaan tietokoneelta tulevaa musiikkia, Siren valistaa.

Tulevaisuudessa DJ laitteiden puitteissa tullaan todennäköisesti järjestämään kursseja Etelä-Pohjanmaan seudulla.

Ilmajoen Könnin kylään hankitaan soittimia

Musiikkia lapsille ja nuorille

Ilmajoelle Könnin kylätaloon ollaan hankkimassa soittimia ja PA-laitteita. Nuorille suunnattujen bändikamojen lisäksi pienemmille hankitaan rytmikapuloita, triangeleita ja tamburiineja.

Könnissä kyläseura päätti bändilaitteiden ja soittimien hankinnasta. Nuorten kanssa ei ole vielä tarkemmin asiaa pohdittu, mutta nuorilta halutaan edustaja mukaan valitsemaan soittimia. Kunhan soittimet saadaan, nuorille pidetään aiheesta infotilaisuus.

- Haluamme tarjota kylän nuorille uutta tekemistä jossa he voivat kehittää taitojaan ja innostua musiikista. Samalla bänditoiminta kehittää yhteistyötaitoja ja opettaa huolehtimaan soittimista, toteaa Susanna Välkkilä Könnin kyläseurasta.

Keikkoja luvassa

Haaveena on että kylälle viriäisi aktiivista bänditoimintaa. Soitinten pariin haluavilta toivottaisiin jo jonkinmoista osaamista, mutta vasta-alkajatkin ovat tervetulleita harjoittelemaan ja harrastamaan musiikin parissa.

Soitinten myötä on tarkoitus hankkia myös innostusta ja koulutusta, että bänditoiminta saataisiin startattua reippaasti käyntiin. Louhimolta on pyydetty tähän alustavasti apua.

- Uskon että nuorista löytyy innokkaita soittajia ja saadaan soittimien ympärille aktiivista toimintaa. Nuoret ovat muutenkin aktiivisesti mukana kylätoiminnassa. Olisi hienoa jos kylän tapahtumissa esiintyisi kylän oma bändi, Välkkilä päättää.

Nuoret Luovat! -hankkeet hakijat ja mitä hankitaan

• Asemanseudun kehittämisyhdistys, soittimia, äänentoistolaitteet
• Ilmajoen nuorisoseura ry, teatteritarvikkeita
• Jalasjärven Keskikylän nuorisoseura, äänentoistolaiteet
• Koskuen kyläyhdistys ry, valot ja äänentoistolaitteet
• Kurikka-seura ry, valot ja äänentoistolaitteet
• Könnin kyläseura ry, soittimia ja äänentoistolaitteet
• Luopajärven Nuorisoseura ry, valaistuslaiteet
• Rytmi-instituutin kannattajayhdistys ry, DJ laitteet
• Seinäjoen Elävän Musiikin Yhdistys, katsomorakenteet
• Veneskoski-Viitala Seura ry, sähköpiano, videotykki
• Ämmälä Seura ry, Wii pelikonsoli ja pelejä, TV, DVD-soitin, käsinukkeja

Usein moni hieno tai suuri kulttuuriteko jää toteutumatta rahan puuttuessa. Nyt on kuitenkin rahaa tarjolla niiden toteuttamiseen!

Voit hakea apurahaa vaikka pianokonsertin järjestämiseen

Jos suunnitteilla on esimerkiksi musiikkiesityksiä, teatteriesityksiä, valokuvaproggiksia, tapahtumia tai vaikka taidepäivä, raapusta ideasi paperille ja lähetä hakemus Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolle.

Apurahan hakuaika on 10.1.-10.2.2012. Lasten ja nuorten apurahoja voivat hakea nuorten itsensä lisäksi opettajat tai lapsi-, koululais- tai nuorisoryhmien vetäjät.

Innostu ideoimaan ja tee ideoiden pohjalta kulttuurin masterplan. Suunnitelmat voi muuttaa todeksi! Lisää tietoa täältä.

Aluksi oli vain muutaman ratsastavan naisen haave maneesista. Haave muuttui todeksi, kun maneesi rakennettiin. Samalla hevosharrastajien määrä kasvoi rutkasti.

Stefanie Sturhannus (vas.) ja Amanda Irjala ovat innokkaita maneesin käyttäjiä. Stefanien hevonen on Flora ja Amandan ratsu on Kondor Z.

Haave maneesista kasvoi Karijoella Myrkyn kylän ratsastusseurassa, Myrkyn Yksityisratsastajat ry:ssä. Haaveesta ryhdyttiin tekemään totta vuonna 1999, kun ratsastusseura perusti oman maneesitoimikunnan, jonka tehtävänä oli hankkia rahat maneesin rakentamista varten.

Ratsastusseuran maneesitoimikunta halusi varmistaa, että maneesilla varmasti on käyttäjiä. Siksi Myrkyn kylän lähiseuduilla tehtiin kyselytutkimus, jonka tulokset vain vahvistivat ajatusta maneesin rakentamisesta.

- Aikaisemmin Karijoen seudulta oli noin 100 kilometriä lähimpään maneesiin. Se on pitkä matka, kun ottaa huomioon, että hevosten on päästävä liikkumaan päivittäin, oli keli mikä tahansa. Liukkaassa ja pimeässä ratsastaminen on vaarallista, ja maneesi tarjoaa turvalliset puitteet harrastaa, kertoo Maria Viikilä Myrkyn Yksityisratsastajat ry:stä.

Talkoilla maneesi pystyyn

Kun lähiseudulla tehty esiselvitys oli valmis, ja maneesin tarve todettu ihan virallisesti, Karijoen kunta ja silloinen TE-keskus päättivät rahoittaa maneesia. Maneesi rakennettiin Myrkyn Yksityisratsastajien toimesta talkootyöllä, muutamat erikoistyöt teetettiin rakennusliikkeellä.

Maneesilla on ollut suuria vaikutuksia alueen ratsastusharrastukseen, sillä ennen maneesia ratsastusseurassa oli noin 30-40 jäsentä. Maneesin valmistumisen jälkeen Myrkyn yksityisratsastajat ry:n jäsenmäärä on noussut hurjasti, ja nykyään jäseniä on jo noin 150.

- Maneesi valmistui joulukuussa 2003 ja sen jälkeen se onkin ollut ahkerassa käytössä. Kilpailuja siellä on järjestetty vuosittain noin 3-5 kpl ja erilaisia ratsastusvalmennuksia on kuukausittain, Viikilä kertoo.

Maneesista on iloa muillekin

Karijoen Myrkyn kylä elävöityi entisestään maneesin myötä ja maneesin rakentaminen osoitti kylän yhteishenkeä. Osalla rakennustalkoolaisista ei ollut mitään yhteyttä hevosiin tai hevosurheiluun, he vain halusivat osallistua kylän kehittämiseen.

Lopputuloksena syntyi 22m x 63m maneesi, jonka toisella pitkällä laidalla on katsomo. Myrkyn Yksityisratsastajat ry:n lisäksi ratsastajien määrä koko Suupohjan alueella on lisääntynyt huimasti. Myös uusia hevosenomistajia on määrällisesti aiempaa enemmän.

- Maneesissa käy ratsastamassa ratsastajia myös lähialueiden ratsastusseuroista ja hallia on tarjottu muidenkin harrastajaryhmien käyttöön.

Satu Siikarla antaa maneesilla koulutusta ja huolehtii myös hevosista.

Helppoa harrastusta

Tällä hetkellä maneesin käytössä on loistava tilanne. Vaikka käyttäjiä on runsaasti, ei maneesiin pääsemiseksi tarvitse jonottaa pitkiä aikoja. Ratsastamaan pääsee melkein koska vain.

- Maneesin myötä kaikki saavat ratsastaa turvallisesti ja toki on mukavampaakin, kun ei tarvitse kestää tuulta ja tuiskua. Erittäin tärkeää ratsastusharrastajien puolesta on tietysti sekin, että maneesin avulla voi valmentautua hyvin läpi vuoden.

Maneesin valmistumisen jälkeen sen välittömään läheisyyteen on tullut myös kunnaneläinlääkärin vastaanottoasema ja iso neljän osakkaan yksityistalli. Maneesi on myötävaikuttanut positiivisesti myös Suupohjan Ratsutalli -yritykseen, jonka toiminta on laajentunut huomattavasti.

Välineet kuntoon

Maneesin valmistumisen myötä sen käyttöä on vielä parannettu pienemmillä, mutta harrastajille tarpeellisilla hankinnoilla. Rahoitusta on saatu muun muassa estekaluston hankintaan, maneesin pihan valaisemiseen ja maneesin pihassa olevan ratsastuskentän aitaamiseen. Lisäksi ratsastusseuralle on tehty omat kotisivut, joiden kautta kaikki maneesiin ja sen käyttöön liittyvät asiat ovat jokaisen nähtävillä.

- Haluamme, että maneesi tarjoaa hevosharrastajille paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään harrastuksensa parissa, Maria Viikilä Myrkyn Yksityisratsastajat ry:stä päättää.

Ansaitse idealla 2012 – Yritysideakilpailussa etsitään jälleen uusia ja paranneltuja ideoita. Onko sinun ideasi uusi Grill master tai Frequency Pit?

Ideat haussa, kerro omasi!

Millainen on hyvä yritysidea? Onko se suuri ja mahtava, luova ja uusi vai älytön ja mahdoton? Ainakin se vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin NYKY –hanke haluaa koota tämän potentiaalin ja julistaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Seinäjoen Seudun ja Suupohjan alueelle nuorten yritysideakilpailun – Ansaitse idealla 2012.

Kilpailuaika on 16.1.-20.4.2012. Palkintona on riihikuivaa rahaa. Raha voi toimia vaikkapa kannustimena oman yritystoiminnan käynnistämiselle. Olemme saaneet palkintopottiin yhteensä 1000€, joten nuorempien sarjassa pääpalkinto on 400€ ja vanhemmat kuittaavat voitolla 600€ puhtaana käteen. Muut palkitaan tavarapalkinnoilla tai lahjakorteilla.

Kilpailussa on kaksi sarjaa 13-17 -vuotiaat ja 18-25 -vuotiaat. Kilpailuun osallistutaan joko yksin tai ryhmässä, jossa voi olla enintään kolme henkeä.

Idea, jolla kisaan osallistuu voi olla myös jo toiminnassa oleva yritys. Yritysideakilpailulle löytyy valmis kaavake osoitteesta www.nyky.4h.fi .Kilpailuun voi osallistua myös vapaamuotoisella kuvauksella yrityksen toiminnasta, mutta sen sisällön tulee täyttää nettisivuilta löytyvät kriteerit. Ideat toimitetaan Etelä-Pohjanmaan 4H-piiriin 20.4.2012 mennessä. Parhaat molemmista sarjoista kutsutaan toukokuussa finaaliin.

Palkintopottia ovat kartutaaneet Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Nordea,  Seinäjoen elinkeinotoimen kuntayhtymä SEEK sekä Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri. Lahjakorteista vastaavat Liiverin ja Suupohjan kehittämisyhdistykset.

Liiveri ry:n nuorisojaosto on aloittanut toimintansa. Liiveri keräsi verkostojensa kautta 13 aktiivista nuorta, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Seinäjoen seudun maaseutua.

Nuorisojaosto Rytmikorjaamolla

Nuorisojaoston tehtävänä on levittää tietoa kehittämismahdollisuuksista omille tuttavilleen, aktivoida nuorisoon liittyvää hanketoimintaa ja toimia asiantuntijoina nuorisoa koskevissa päätöksissä Liiverissä. Jaosto oli mukana arvioimassa Nuoret Luovat! -koordinointihankkeen alahankkeita.

Koko alue edustettuna

Liiveri ry:n nuorisojaoston puheenjohtaja on Maarit Mikkilä Kurikasta ja varapuheenjohtaja on Tuomas Lahdenperä Seinäjoelta. Jaoston jäsenet edustavat koko Liiverin toiminta-aluetta.

Ilmajoelta jaostoon kuuluvat Henriikka Kuusinen, Aino Hautamäki ja Iiris Rinta-Karjanmaa. Jalasjärveltä mukana ovat Heidi Ala-Kanto, Carita Lähdesmäki ja Hanna Saari. Kurikasta jaostoon kuuluvat, puheenjohtajan lisäksi, Tuukka Yrttimaa ja Nikke Tapanainen. Seinäjoelta mukana ovat Karoliina Ahtiainen ja Juha Alanko sekä varapuheenjohtaja Tuomas Lahdenperä. Nuorisojaoston jäsenten ikä on 16-25 vuotta ja toimikausi vuoden.

Tulevaisuuden toimija

Nuorisojaosto saa itse ideoida ja toteuttaa omia aktivointikampanjoitaan. Liiveri ry:n tehtävänä on tukea ja mahdollistaa toiminta. Liiveri ry:n hallituksesta nuorisojaoston toiminnassa mukana ovat Visa Kananoja ja Hannemari Niemi. Jaoston sihteerinä toimii Liiveri ry:n kyläasiamies Johanna Lehdontie.

Aisapari ry:n hallitus järjestäytyi tammikuussa ja yhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2012 jatkaa Teppo Ylitalo Lapualta. Varapuheenjohtajana jatkaa Marko Viitasaari Alajärveltä.

Aisaparin hallitus järjestäytyi vuodelle 2012. Läsnä oli sekä jäseniä että varajäseniä. Seisomassa vas. Alpo Puroaho, Miia Jutila, Ahti Mäkitarkka, Kati Pajuoja-Karjalainen, Anu Paloniemi (ed.), Kirsti Kallio, Matti Rinnankoski, Paavo Lakaniemi, Kirsi Syrjämäki, Heli Luoma ja Rita Haapasaari. Istumassa vas. Heikki Asuinmaa, Maisa Pirttinen, Teppo Ylitalo, Soile Söderling ja Petri Hietamäki.

Toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää kertoi hallitukselle kauden toiminnasta ja tuloksista. Hankkeita on ollut vuosina 2007-2011 kaikkiaan 117, joista yritystukia 55 ja kehittämishankkeita 62.  Kehittämishankkeisiin sisältyy myös Aisaparin toteuttamat koordinointihankkeet.  Mikäli näihin sisältyvät alahankkeet lasketaan mukaan lukumäärään, on kehittämishankkeita ollut kaikkiaan lähes  sata.

Julkista rahaa Aisapari on kanavoinut alueen hankkeisiin liki 3 miljoonaa euroa (EU ja valtio) ja alueen kunnat ovat tukeneet yrittäjiä ja alueen muita kehittäjiä Aisaparin kautta noin 740 000 euron kuntaosuudella. Omasta pussistaan toteuttajat ovat käyttäneet hankkeisiin reilut 2,3 miljoonaa euroa ja talkootyötä on tehty lähes 400 000 euron edestä.

Julkisen rahoituksen jakauma EU-valtio-kunta on toteutunut  prosentilleen tavoitteen mukaan: EU 45 %, valtio 35 %, kunta 20 %. Yksityistä panostusta on kertynyt  42 % eli reilusti yli tavoitteen,  joka on 35 % kokonaisrahoituksesta.

Suupohjassa on kevään ja kesän mittaan tarjolla kuvataideopetusta, kun Kipinä-hanke käynnistyy.

Kipinän projektipäällikkö Henna Ahonen rohkaisee tutustumaan kuvataiteisiin.

Kipinän ideana on tarjota erilaista kuvataiteeseen liittyvää koulutusta sekä näyttelyjä Suupohjan asukkaille. Koulutusta tulee 21 eripituisen kurssin verran ja näyttelyitä toteutetaan yhteensä 15 ympäri Suupohjaa.

Kipinä on Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen LEADER-rahalla mahdollistettu hanke, joka kestää vuoden 2013 loppuun. Kipinän kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset, mutta joillekin kursseille voivat osallistua myös alakouluikäiset.

- Haluamme erityisesti mukaan ihmisiä, jotka eivät ole vielä kokeilleet kuvataiteita. Pääsykokeita tai taitovaatimuksia ei ole, vaan jokainen saa tulla kokeilemaan ja löytää sen oman juttunsa, rohkaisee projektipäällikkö Henna Ahonen.

Lupaava alku

Kulttuuriyhdistys on aiemminkin toteuttanut erilaisia koulutushankkeita, kuten Bändikoulun ja teatteritaiteeseen liittyvän Onnenmaan. Aiemmista hankkeista tulleet kokemukset ovat positiivisia, joten odotukset Kipinääkin kohtaan ovat korkealla.

- Alku on ainakin ollut lupaava, kyselyitä kursseista ja aikataulusta on jo tullut, vaikka markkinointia ei olla vielä tehtykään, Ahonen tuumii.

Minne Jätevedet -hankkeen järjestämä päivystys kunnissa alkaa jälleen. Hankkeen toimialueeseen kuuluvat Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri.

Jätevesineuvojalla on neuvot moneen pulmaan

Minne Jätevedet -hanke toimii  osa-aikaisesti 30.6.2012 asti. Jätevesitiedottaja Minna Hakala päivystää alueen kunnissa seuraavasti;

Kuortaneen kunnantalo: kuukauden ensimmäinen maanantai

Töysän kunnantalo: kuukauden toinen maanantai

Ähtärin kaupungintalo: kuukauden kolmas maanantai

Alavus Fasadi, Kuudestaan ry:n toimisto: kuukauden neljäs maanantai

Lisätietoja; Minna Hakala puh. 040 568 7212, s-posti:  minna.hakala@kuudestaan.net

Työ- ja elinkeinoministeriö uudistaa pk-yrityksille tarjottavia asiantuntijapalveluja.  Tarkoituksena on koota kaikki julkisten yrityspalveluorganisaatioiden palvelut yhden otsikon alle.

Kalevi Hanhimäki toi yrittäjän näkökulmaa Yritys-Suomi -palvelun tiedotustilaisuuteen.

Yritys-Suomessa ovat mukana muun muassa ELY-keskukset,  Finnvera, Kesksintösäätiö, Patentti- ja rekisterihallitus, Tekes, TE-toimistot, Tulli ja Verohallinto sekä useat seudulliset yrityspalvelutoimijat.

Aisapari ry on allekirjoittanut sopimuksen sekä Yritys-Suomi Järviseudun että Yritys-Suomi  Seinäjoen seudun kanssa. Näin Aisapari kattaa toiminta-alueensa myös Yritys-Suomi -palvelun kautta. Yrityssuomi.fi -nettisivuston lisäksi tietoa saa myös Yritys-Suomi puhelinpalvelun ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta.

Yritys-Suomi Järviseudun toimijaryhmän puheenjohtajana toimii Punaisen tuvan viinitilan isäntä Jorma Keijonen Alajärven Koskenvarrelta.

Yksi osoite, kaikki tarvittava tieto

Yhteisen sivuston kautta yrittäjä löytää vastaukset yhdestä osoitteesta, oli kysymys sitten yritystoiminnan käynnistämisestä, kasvattamisesta tai kehittämisestä.  Lisäksi määritetään vastuutahot ja neuvonnan sisältö myös kasvu- ja kansainvälistyville yrityksille sekä omistajanvaihdoksiin.

- Sopimus syventää ja laajentaa seudun keskeisten yritys- ja elinkeinotoiminnan palveluorganisaatioiden yhteistyötä. Tavoitteena on tehostaa palveluita poistamalla niiden päällekkäisyyksiä sekä samalla lisätä neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua, totesi  sopimuskoordinaattori  Ari Loukasmäki Yritys-Suomi Seinäjoen seudun tiedotustilaisuudessa.

Pitkän linjan yrittäjä

Yrittäjän näkökulmaa julkisiin yrityspalveluihin valotti tilaisuudessa Matkailukeskus Hunurinjärven yrittäjä Kalevi Hanhimäki Kauhavan Alahärmästä.

Hanhimäki on rohkea ja ennakkoluuloton mies, joka rakensi kymmenisen vuotta sitten Alahärmän Hunuriin erämaajärven ja on sen jälkeen kasvattanut järven rantamille kymmenen vuoden aikana omintakeisen kelopuusta rakennetun matkailukeskuksen.

Hanhimäki kertoo saaneensana neuvonnassa hyvän avun ELY-keskuksen maaseutuosastolta, ja rahoitusta on tullut useammastakin lähteestä niin rakentamiseen, käynnistämiseen kuin kehittämiseenkin.  Aisapari on rahoittanut alueelle luontopolun.